Ystävä kävi Oulussa asti

 Possun ystävä ei ollutkaan petturi. Ystävä oli pipi. Possu otti yhteyttä Polar-huoltoon ja sieltä käskettiin lähettää kello lääkäriin ihan Kempeleeseen asti. Kempeleessä on erikoislääkäri joka ymmärtää Polar-kellojen sielunelämää. 

Verkkopankista löytyi maksukuitti. Possu tulosti sen ja lähetti matkaan mukaan. Possu vähän jännäsi,miten käy sillä kuitissa luki vain maksusumma ja ostopaikka. Siitä ei ollenkaan käynyt ilmi, mitä Possu on ostanut. 

Mutta kuitti kelpasi, ja kello tuli lähes paluupostissa takaisin. Salamannopea toimitus! Possu rohkaisee siis Repuakin rohkeasti hankkimaan vaan itselleen samanlaisen ystävän. Ei ystävä petä, se voi tulla vaan kipeäksi (ehkä sillä oli kello-korona?), mutta Kempeleessä on hyvä tohtori, joka saa ystävän nopeasti kuntoon.

Että niin se vaan Possun ystävä kävi ihan itsenäisesti Oulussa asti. Vähän Possun olisi kyllä tehnyt mieli reissuun mukaan. Ainakin Possu mielessään toivoi, että ystävä olisi tuonut mukanaan vähän aitoa pohjanmaalaista ohrarieskaa, mutta sitä ystävä ei hoksinut tuoda. Vai ajatteliko lie Possun linjoja. Ainakin ystävä on nyt kovasti mielistellyt Possua ja kehunut ihan ylitreenanneeksi, vaikka Possu ei ole juuri mitään tehnytkään. ;D (Kait kun piti Possua ensin ihan kuolleena, ei edes sydän sykkinyt, niin tokihan jokainen askel siihen verrattuna on edistystä!)

Petollinen ystävä

 Possun uusi ystävä on petollinen. Siis se ystävä, kenestä Possu aiemmin kertoi. Se urheilukello. Yhtäkkiä se alkoi syyttää Possua aliliikkuvuudesta. Silti, vaikka Possu on liikkunut ihan rakot kantapäissä itsensä hengästyksiin. Aina vaan kunto laskee. Kunnes... toissapäivänä Possu hoksasi, että mokoma on lakannut mittaamasta Possun sykettä! Siksi siis kuntotaso laskee, koska vempele tulkitsee ilmeisesti Possun kuolleeksi, kun sydänkään ei syki. Ihme kyllä ei oo tätä päätelmää suoraan silti ilmoittanut. Se laskee askeleet ja kaloritkin (vaikka ei tiedä sykkeestä mitään), mutta kardiokuorma laskee kuin lehmän häntä. Sinä aamuna, kun se ilmoittaa Possun kuolleen, Possu uskoo ja jää kotiin nukkumaan...

Harmillista vaan, että Possulla ei oo kellon takuukuitti tallessa...Mennyt varmaan roskiin, jonkun lompakonsiivouksen innostuksen aikana. Possun uudenvuodenlupaus on nyt selvillä ; Possu hankkii muovitaskun, jossa säilyttää kaikki tulevat takuukuitit....

Miten muuten mahdettiinkaan tulla toimeen ajalla ennen aktiivisuusmittauskelloja?? Aatelkaa, jos oli vaikka tavoite kävellä 10000 askelta! Mikä laskeminen itse! ja ettei mee laskuissa sekaisin! Takuulla jos vastaantulija moikkasi, tuli ärähdettyä : -     HILJAA!  3468, 3469... ;)

Pelottavaa

 Possu pelkää... moniakin asioita, mutta yksi niistä monista on... REKAT! Ootteko huomanneet, että maantiellä ajaa nykyisin ihan hervottoman isoja rekkoja? Perässä voi olla kolmekin pitkää vaunua. Ja niitä on paljon! Ihan hirvittävää, kun on tämmönen musta pimeä ilta, tiellä vettä, ei yhtään lunta, metsässä hirviä ja peuroja, ja tiedä vaikka se tie olis vähän mustalla jäälläkin, vastaantulijan valot häikäisee, käytännössä näkee ehkä juuri ja juuri, missä tie menee. Ja... perässä on semmonen hervottoman pitkä jättirekka. Melkein takapuskurissa kiinni. Nyt kun tulis äkkijarrutus, jos tielle hyppäis vaikka hirvi, tai peura, tai jommankumman lapsi, tai vaikka ihmisenlapsi. Ois pakko jarruttaa. Ja arvata sopii saisko se perässätuleva jumborekka jarrutettua?! No ei takuulla!!!

Avannossa piti silti käydä, vaikka olikin pelottavan pimeää ja rekkoja. Se teki taas hyvää. Nollasi pään. Possu oli sinne mennessä pahalla päällä ja tuli hyvällä päällä takaisin. :D

Ei edes kuu ollut tänään valaisemassa.

Kummiski yks postaus tässäkin kuussa

 Kesä tuli, kesä meni. Syksy tuli, syksy meni. Onko nyt talvi? Ei ihan. Keltainen lehti puussa, ja vihreä ruoho maassa. Jokunen lumihippu. Järvi jäässä. Ja ehkä järkikin. Possu hakkasi eilen auton pitkällä lumiraapalla jäähän sen verran aukkoa, että kyykistymällä pääsi kastautumaan. No tänään se oli jo jäätynyt uudestaan. Järvellä oli myös lunta. Possu hakkasi tänään vielä kerran sellaisen kastautumisreitin, mutta nyt taitaa uimiset jäädä ihan virallisille avantopaikoille. Liian työlästä muuten. Mites Possun blogikaverit ; käsi pystyyn, kuka harrastaa kylmäuintia? Possu on niin hurahtanut siihen, että siitä on aikaa, kun on uimahallissa tullut käytyä. Se uimahallin vesi on jotenkin niin liian lämmintä ;)

Avantouinti auttaa possua ainakin nukahtamaan paremmin. Possu on aika huonouninen, jos ei ennen oo tullut mainittua. Mites teillä muilla unensaanti? 

Ei mulla muuta. Voikaa hyvin! Olkaa kiltisti. Tontut jo liikkuu ;)

Syksyn satoa

 Possulla ei oo viljelyksiä. Mitä nyt pari mansikantainta ja mustikkapensas. Näin syksyisin Possu aina odottaa, että joku ystävällinen farmari kutsuisi puskiinsa tai omenatarhaansa. Possu onkin saanut punaherukoita ja vähän omenaa. Jospa omppua saisi vielä vähän lisää, niin vois tehdä sosettakin. Se on hyvää pannarin päällä, tai kääretortussa tai omenariisipuurona. 

Viime viikolla Possu kutsuttiin, tai pikemminkin KOMENNETTIIN, sellaisiin puskiin, mitä Possu ei oo ennen hyödyntänytkään. Arvatteko mihin?

Alkaa ämmällä, tai oikeestaan aalla. Riippuu miten kirjoittaa..

siis M niinku marja

ja  A niinku aronia.

Marja-aronia!

Eräs puolituttu työntyi siis Possun työpaikalle ja tiukkasi : - Moneltas sää pääset?! Lähet poimimaan mustaa marjaa! Sitä on pensaat mustanaan! Mä tuon sulle ämpärin.

- Aha, Possu vastasi. 

Ja toden totta. Työpäivän loppuessa tää emäntä seisoi ämpäri kädessä työpaikan oven edessä vahdissa, ettei päässyt karkuun. Pakko oli lähteä noukkimaan aroniaa. 

Onneksi se marja on sen verran isoa, että ämpäri täyttyi suht nopeaa. Ja kun kelikin oli upea, niin mikäs siinä. Talon ohi kulkevan rollaattorimummonkin emäntä komensi aronianpoimintaan. Pensas ei juurikaan marjoista kevennyt, vaikka kaikki 3 sai ämpärinsä täyteen. Mutta ehkä pihan ohi kulkee vielä muitakin, jotka voi komentaa talkoisiin. Possu totesi marjan kovin tahrivaksi kyllä. Urakan lopussa Possu näytti ihan murhanaiselta kun oli sekä kädet että vaatteet (possun valkoiset housut!) ihan punaiset.

Mitä sitten tehdä ämpärillisellä aroniaa?

Possu pakasti. Vähän jätti pakastamatta, ja teki niistä soppaa. Tuli ihan hyvää. Talven mittaan voi tehdä useammankin sopan. Mitä isompi soppa, sen pienempi nälkä! Kuten (possun keksimä) sanonta kuuluu! ;)

Jopas!

 Jopas aika on lentänyt! Viimeksi heinäkuussa täällä! Ja silloin Possu oli lunssassa? Nyt Possu on jo kunnossa. Ollut jo pitkään. Tuli just uimasta. Possu rakastaa näitä viileneviä vesiä. Pääsee kohta AVANTOON!

Ei Possu ole teitä unohtanut. Possu on vaan nykyisin niin harvoin koneella. Kännykällä taas ei jaksa näpytellä. Iltaisin Possu on ollut metsässä tai uimassa. Metsässä muuten vaan tai muuten vaan ja samalla marjamettässä. Possu on nykyään marjojen suurkuluttaja. Niitä menee joka päivä. 

Possulla on myös uusi "ystävä". Ehkä sellaisen tulevaisuuden robottiystävän esiaste? Nimittäin semmoinen urheilukello. Se on kiva. Se muistaa aina kehua Possua, kun Possu on liikkunut vähänkin. Se on paljon kannustavampi kuin joku muinainen liikunnanope. Nytkin se sanoo että Possun liikunta on kehittyvää! Ja sellaisesta kehumisesta Possu innostuukin liikkumaan. Possun untakin se mittaisi mielellään. Jokusen yön Possu on sitä kädessä pitänytkin. On kiva, kun herätessä kello kysyy, oletko jo hereillä? Jotenkin Possu ei vaan oikein tahdo saada kello kädessä unta. Lisäksi kelloon tulee tekstiviestit ynnä muut ilmoitukset kännykästä.  

Että sellainen kiva uusi kellokaveri Possulla on. Se on mukava. Ei kuitenkaan ihan yhtä mukava kuin Possun blogiystävät! 

Joten

kertokaapa kaikki ; 

MITÄ TEILLE KUULUU?

Pois muodista

 Iski kesäflunssa. Kurkkukipu, yskä, nuha. Possu on levännyt tän päivän kotona. 

MUTTA..!

Mitäs jos se on koronaa? Korona ei oo enää kuulemma vaarallinen tauti, mutta pitääkö silti vielä jäädä kotiin, jos se on itellä? Vai SAAKO jäädä töistä pois? Nykyhallitushan suosii sairaana töihin tartuttamaan menoa, joten se lienee suositus tässä koronajutussakin? 

Ehkä ensin pitäisi kuitenkin testata, onko se itellä.

Possulla oli kaapissaan parikin viime talvista testipakettia. Possu päätti testata itsensä. Possu työnsi tikun kärsäänsä. Mutta tikkua liuokseen työntäessään sai todeta, että liostapa ei enää ollutkaan. Se oli kuivunut pois. Ehkä helteiden takia? Sama molemmissa paketeissa.

hmm... testaustakaan ei enää tarvitse tehdä, mutta ihan uteliaisuudesta olis hauska tietää, onko Possu tosiaan onnistunut välttämään koko taudin, vai onko nyt vielä ihan viime tipassa saanut koronan. Oliskohan kaupassa testejä? Tohtiiko kauppaan mennä nuhaisena? Korona-ajan julkisesti yskimis-niiskutus-paheksunta oli vielä tuoreena mielessä. Mutta jos niistäisi ihan tyhjiin ennen kauppaan menoa, niin ei ehkä niiskuttaisi kassalla. Sitten voisi vaivihkaa hiljaa tehdä ostoksensa. Vaikka se nolottikin. Kaikkihan luulisivat Possu ihan takuuvarmaksi koronapotilaaksi, jos tulisi yllätetyksi testipaketin kanssa.

Possu muisti hyvin kyllä, missä päin kauppaa testit olivat. Possu suuntasi sille hyllylle. Se olikin täynnä hyttysmyrkkyä. Possu tutki hammastahna- ja laastarihyllyt, mutta ei koko kaupassa näkynyt muuta testejä kuin raskaustestejä. Kysyä ei noin noloa asiaa tohtinut. Hätäpäissään Possu nappasi mukaansa pussin lakritsia ja häipyi kassan jälkeen yhtä liukkaasti kuin oli tullutkin...

Selvästi nyt on uusi aika. Kukaan ei enää muista koronaa. Se on kertakaikkiaan mennyt muodista pois.