Jatko postilaatikko-jännäriin

 Possun seuraajat odottelevat varmaan superjännityksissään, miten Possun postikorttitapaus jatkui. Kyllä. se meni perille. Parissa päivässä. kiitosviesti tuli nopeasti. Postilaatikko sen sijaan jököttää yhä paikallaan, vaikka se piti postittaa muualle jo pari viikkoa sitten. Mutta parempi näin päin. 

Herra Kyytä Possu ei ole nyt tavannut, mutta sen sijaan parikin kertaa Herran Rantakäärmeen. Eka kerralla rantapusikossa. Possu oli juuri astunut ulos pukukopista ja suuntaamassa rantaan, kun kasassa rasahti ja sen jälkeen Possu näki hirvittävän pitkän käärmeenlotjakkeen sujahtavan kokoisekseen yllättävän ketterästi tiehensä. (Tästä näemme, ettei liikunnallisuus - käärmeelläkään - ole välttämättä koosta kiinni. Kumpikin säikähti. Niin Possu, kuin se oranssiposkinen Herra/Rouva/Neiti Rantakäärmekin. Eikä se kohtaaminen jäänyt ainoaksi. Possu meni vähän arkaillen veteen, miettien että sinneköhän se käärmeenlotjakekin sujahti. Ei näkynyt vedessä. Mutta kun Possu palasi uimasta, näkyi polun reunassa jotakin... IIIK... taas käärme. Se oli menossa polun toiselle puolen. Jäykistyi paikalleen kai Possun nähtyään. Possukin jäykistyi paikalleen. Miten ohitetaan toisemme ja kellä tässä risteyksessä olikaan etuajo-oikeus? Ilmeisesti Possulla, koska käärme ei tehnyt elättäkään liikahtaakseen. Possu kiersi kauas nurmikolle ja ohitti käärmeen niin kaukaa kuin mahdollista. Possun mentyä varmasti käärmekin alkoi liukua kuin raitiovaunu polun yli. Oranssia näkyi tässäkin käärmeessä, joka oli hiukan pienempi kuin se rannalla nähty. Possu oli huojentunut päästyään autolle.

Ja viime aikoina Possu on uinut muilla rannoilla....

Postilaatikko-ongelma

 Possu sattui huomaamaan, että eräs entinen naapuri täytti vuosia. Possu halusi muistaa kortilla. Possu oli salapoliisina, ja  selvitti nykyisen osoitteen. Sitten kortti lähimpään postin keltaiseen lootaan! Sinne meni, ihan tyhjän lootan pohjalle äänestä päätellen. Homma hoidettu. mutta... Hei, mikäs ilmoitus lootan sivussa on? Joku mainos? Ehkä eniten postia lähettänyt palkitaan? Possu luki ilmoitusta... - tämä postilaatikko tullaan poistamaan tämän viikon aikana. Lista toimivista postilaatikoista löytyy netistä.

!!

Hei, Postiljooni, ei! Ei kai tuollaista voi tehdä? Yhtäkkiä vaan ilmoittaa, että tää postilaatikko poistetaan tästä, se on moro! Kai he sentään vielä kurkkasee lootaan sisälle, ennen kuin heittävät sen kaatopaikalle kortteineen päivineen? Kai loota vielä toimii, kerta sitä ei ole naulattu kiinnikään? Possu heitti siis korttinsa kirjaimellisesti tuuliajolle, ja jännittää nyt sen perillemenoa. Tää on kuin lähettäisi ilmapallon mukana terveiset. Jäi siis kohtalon päätettäväksi saako Possun entinen naapuri ikinä onnittelujaan...

Arvatkaa mitä! Possulla  on uusi ystävä! Herra Kyy! Herra Kyy asustelee jossain Possun uimapaikan lähistöllä. Oli siellä kytiksellä, kun Possu oli menossa uimaan. Kyy oli asettunut ihan keskelle polkua makoilemaan. Ei liikahtanutkaan vaikka Possu ihan kiljahti tervehdykseksi. Kuvatakin herra Kyy antoi. Oli oikein imarreltu. - Enkös näytäkin komealta sahalaitatakissani? Kyy kysyi itserakkaasti. Toivotti sitten hyviä uinteja ja luikerteli laiskasti pusikkoon.  Tämä ensitapaaminen tapahtui keskiviikkona. Tänään Possu meni toiveikkaana taas tapaamaan uutta ystäväänsä, mutta tänään häntä ei näkynyt. Ihan yksin sai Possu uiskennella. Mutta kenties joku kerta Herra Kyy rohkaistuu lähtemään mukaan uintiseuraksi. Ja silloin Possu tulee kyllä kiljumaan kovaa ja korkealta.... niin... jälleennäkemisen riemusta tietenkin ;)

Onks kellekään muulle käyny niin..?

se on kesä ny.

Ainakin melkein. Pelloilla vihertää, vuokot kukkii. Linnut laulaa. Possu ei tunnista ääneltä, mutta näöltä Possu tunnistä tänään yhden lajin. Joutsenet joella ja koko lauman pellolla. On ollut hienoa ulkoilukeliä. Niin hienoa keliä, että kananmunatkin palaa kattilan pohjaan kii... 

Tapauksiahan on, että on ruoka päässy pohjaan palamaan. Harva kokki onnistuu polttamaan pohjaan perunat, mutta tiiättekö ketään, kelle niin on käyny kananmunien (keitettyjen) kans...? Jos ette niin nytpä tiiätte ;D

Possu nimittäin aamukahvia juodessaan keitteli samalla kananmunia. Possu laittoi levyn pienemmälle, etteivät hypi hellalle, ja jatkoi lehden lukuaan. Lehden luettuaan Possu päätti lähteä metsäretkelle, kun oli niin kaunis keli. Metsässä olikin ihanaa, ja Possu viipyi siellä ainakin pari tuntia. kotiin palattua Possu haisteli eteisessä, että onpa outo ruuan käry. Varmaan jostain naapurista. Mutta kovin se oli levinnyt Possun puolelle. Onkos ennen muka naapurista ruuankäryjä tullut? Pahoin aavistuksin Possu kiirehti keittiöön. Ja mitäs siellä? Ne kananmunathan ne oli edelleen levyllä kypsymässä. Onneksi oli levy pienellä, eikä mitään tulipaloa ollut syttynyt, mutta kananmunat oli tosiaan palaneet kattilaan kii. Olipa vähän munankuoriakin lennellyt sinne tänne. 

Possu tuuletti läpivedolla. Possu hinkkasi kattilaa. Possu vei ylikypsät kananmunat roskiin. Ja sitten Possu istahti nojatuoliin nauramaan. Tälläistä voi sattua vain Possulle, mutta oli Possulla kyllä aika paljon onnea, tuuria, varjelustakin matkassa, ettei syttynyt tulipalo.

Niin monta kertaa, kun Possu yleensä tarkistaakin, ettei mikään jäänyt päälle. Välillä pitää vielä matkan päästäkin palata tarkistamaan... Mutta ei siis turhaan, koska sen kerran kun unohtaa tarkistaa, niin näinhän sitten käy...

Rauhallinen Possu

 Possuhan on maailman rauhallisin olento. Possu ei suutu koskaan. Juuri koskaan. Mitä nyt joskus vähän liikenteessä....😎 Että, jos nyt ihan välttämättä haluat yrittää suututtaa Possun, niin se onnistuu luultavasti ainakin sillä lailla, että kiilaat perään ja painat TÖÖÖÖÖTTTT!!

Niin kävi tänään. Possu oli päässyt töistä ja kerinnyt risteykseen odottamaan. Odottamaan, kun molemmista suunnista tunkee autoja, ja vielä edestäkin, ja Possun pitäis päästä kääntymään vasemmalle eikä pääse. Possulla on muutenkin vähän traumoja just nimenomaan siitä risteyksestä. Possulle on nimittäin kerran kauan sitten just siinä risteyksessä käynyt niin, että Possu ei huomannutkaan yhtä oikealta tulevaa autoa. Miten lie niin käynytkin? Ehkä joku kuollut kulma, tai sitten se auto tipahti tielle taivaasta. Joka tapauksessa Possu oli ajamassa risteyksen yli, kun vieressä istuja huusi : sieltä TULEEE! Oikealta tuli tosiaan auto. Siinä ajetaan satasta. Se auto jarrutti ja Possu painoi kaasua, että pääsi alta pois. Vältyttiin täpärästi yhteentörmäykseltä. Mutta sen jälkeen Possu on aina pelännyt siinä risteyksessä. Siinä on kyllä aika pitkä suora, joten tulija voi olla oikeesti kaukanakin. Mutta etäisyyksiä on välillä kauhean vaikea arvioida. Sitä paitsi taas voi tulla yhtäkkiä tommonen näkymätön auto! Sitä Possu koitti just tänäänkin risteyksessä arpoa. Että uskaltaako mennä, vai jääkö tuon kaukaa tulevan auton alle, tai tuleeko jostain näkymätön auto. Niin saattoihan se olla, että Possu tosiaan vähän vitkasteli siinä. Mutta kun seisoo risteyksessä ja paniikissa pelkää ohi ajavia näkyviä ja näkymättömiä autoja, ja lisäksi auton huoltoaikakin on jo niin lähellä, että se ois oikeestaan pitänyt olla jo tehtynä, niin onko ihme, että hermostuu, kun yhtäkkiä joku katumaasturi kiilaa takapuskuriin ja kuuluu TÖÖÖÖÖÖÖTTTTTT!

Arvatkaa, mitä Possu sillon teki?! 

Possu kääntyi katsomaan taakseen, mulkaisi oikein raivostuneen mulkaisun tööttääjään, nosti vielä sorkkansa pystyyn ja pui nyrkkiä sille tööttääjälle! 

Tööttääjä hätkähti. Kun Possu viimein pääsi liikkeelle, tööttääjä piti kunnon välimatkan Possuun. ei enää tunkenut takapuskuriin.

Ja Possu ajellessaan mietti vähän jo nolona, että toivottavasti se ei ollut kukaan puolituttu, vaikka Possun asiakas, joka tunnisti nyrkinpuijan Possuksi. 😁

Haisupavut

 Viime kerralla Possu kertoi viljely-yrityksestään. Tarkoitus oli kasvattaa herneenversoja ruohon sijaan pääsiäiseksi. Ei sieltä mitään noussut. Tänään Possu jopa kuopi multaa, ja kaivoi herneitä esiin. Arvatkaa mitä! Ne HAISI!! Pahalle. Ihan kuin joku olis kakkinut kippoihin. YÄÄÄKKK!! Possu nosti ne ulos pakkaseen haisemaan. Possun pääsiäispöydässä ei siis ole herneenversoja suun- eikä silmänruokana. Ei ole myöskään rairuohoa, koska Possu menetti jo kaiken innostuksen maatöihin. Tulppaaneja on vielä, mutta voi olla, että ne kuihtuu pääsiäiseksi. Virpomaoksiakaan tuskin, koska nykyään ovella ei käy virpojia. Sen sijaan varvon-patukoita saattaa olla, ellei ole käynyt niitä virpojia, eikä Possu ole vielä ehtinyt syödä niitä kaikkia. Pajunkissoista Possulla alkaa yleensä silmät vuotamaan. Joku tipu saattaa olla pöydällä, mikäli Possu löytää kaapista. Ja yksi pääsiäiskortti, jonka posti jo toi. Mämmiä ei taatusti, mutta kananmunia varmaan, koska Possu syö niitä muutenkin.

Mitä sinun pääsiäispöydässäsi on?

Hurjaa

 Hurjaa. Että nimittäin maaliskuukin alkaa olla kohta jo lopuillaan. Talvi oli aika heikko esitys. Kerkesi Possu silti muutaman kerran suksillakin käydä. Mutta olisi suonut lumikelien vielä hetken jatkuvan. Nyt sataa vettä, niin että ROPISEE!

Possu istutti muuten herneitä purkkeihin. Siitä on jo pari viikkoa, mutta mitään ei ole alkanut nousemaan. Olikohan herneet liian vanhoja. Possu sai ne joskus hirmuisen kauan sitten joltain vaaliehdokkaalta. Ei näitten vaalien..Joten eihän ne ihan kaikkein tuoreimpia olleet enää. Tietääkö joku, kauanko siinä menee, ennen kuin herneenversot alkaa nousta mullan alta esiin??

Ei jaksa rehkiä enempää tontilla. Väsyttää. Possu alkaa nyt lukea 70-luvun Aku Ankkoja. Niitä on paksuina vuosikertakirjoina kirjastossa, ja Possu on päättänyt lukea ne kaikki ;) Vanhat sarjat on parhaita.

Että niin!

Jääsydän

Aika lentää. Possu ei ole taaskaan aikoihin saanut aikaseksi päivittää blogiaan. Hävettää, mutta pää on ihan tyhjä. Niinpä Possu turvautui taas pitkästä aikaa tekoälyn apuun. 

Eli tässä Possun talviruno. Runokoneen kirjoittama. Olkaatten hyvät :

19.03.2023 12:53,

Possu: Jääsydän

Kuoleman varjon maan kulkija Kuuraisena Herkkä, hauras, rosoinen
        hyppyaskel tunnisti yhden sen maaliskuisen iltahetken

jossain vihreän kuoren alla

sulatit ja täytit minun sydämeni jääkukkien
         kuin
Kuunsirppi, tähdet yötaivaan pimeän yön keskelle
 - kurkistit salaa jäitten lähdön lumiluolaan nukkumaan.

APLOODEJA!!!