Possu on hidas

 Possua on sanottu hötkyilijäksi. Silti välillä joissain asoissa Possukin on hidas. Eilen vallankin Possu tunsi itsensä ihan etanan sukulaiseksi... 

Subway on ihan kiva paikka. Hyvää ruokaa. Mutta pikaruokalassa pitäisi olla nopea. Ja subissa varsinkin tehdä nopeita päätöksiä. Paljon nopeita valintoja. 

Mikä leipä? Mitä täytettä? Paahdetaanko? Mitä kasviksia? Mitä kastiketta? Ja haluatko mausteita. Pikaruokalan työntekijä osaa kysyä ja täyttää sämpylän nopeasti. Mutta Possu ei osaa tehdä äkkiä niin monia nopeita päätöksiä. Possu huomaa peitellyn tuskastumisen työntekijän kasvoilla tällaisen jahkailijan edessä. Possu yrittää tavata listaa seinältä ja kiirehtiä päätöksiään. Huomaa silti toisen ärsytyksen. Hidastaa jonoa. Pöllön blogissa on ollut keskustelua teitittelystä. Tämä hallitsee teitittelyn, mutta kunnioitus ei silti välity olemuksesta. Niin paljon mieluummin Possu toivoisi, että sinuttelisi, hymyilisi, antaisi aikaa miettiä, kuin olisi tyly mutta teitittelisi. (Nämä kaksi asiaahan ei tietysti liity toisiinsa. Tyly ja kiireinen voi olla sinuttelijakin ja teitittelijä ystävällinen.)

Kassalle päästyä Possu tunsi olevansa suorastaan hengästynyt. Ja vielä siinä piti päättää äkkiä, minkä kokoisen juoman haluaa. Juoma-automaattikin oli vaikeakäyttöinen.

Ei. Pikaruoka ei sovi Possulle. Possu on siihen kertakaikkiaan liian hidas...

Kuolinvuoteella

Eilen soi kännykkä. Possu vastasi. Siellä oli eräs Possun ystävä. Hän kuulosti jotenkin aran, säikähtäneen, hätääntyneen pelästyneeltä. - Onko siellä Possu?Hän kuiskasi. 

- Possupa Possu, Possu vastasi.

- Kun tänä aamun lehdessä oli sinun kuolinilmoituksesi. Minä mietin uskallanko edes soittaa.

Ääni oli edelleen pelästynyt.

- Jaaa, se oli varmaan se toinen Possu. Se mun kaima. Mulle on tullut välillä hänen puheluita, Possu rauhoitteli. - Ainakaan en ole kuollut. Tietääkseni. Mutta hyvä kun varoitit. Luen tässä just lehteä. En ole vielä päässyt kuolinilmoituksiin. Olisin varmaan minäkin pelästynyt, että nytkö oon kuollut.

- Älä naura, ystävä sanoi. - Ei tässä ole mitään huvittavaa.

Possu selasi kuolinilmoituksiin. Sehän oli Possa! Ei edes se kaima. Ihan eri nimi. Ikäkin väärin. Ja syntymäpaikka oli se missä Possu nyt asui ja kotipaikka ihan muu. Hätäisesti luettu ja saatu ehkä aamukahvi väärään kurkkuun. Possua sekä huvitti että liikutti toisen hätä. Sentään Possua kaivattu.

Kuolema tuntuu olevan nyt monellakin mielessä. Facebookissa on monikin jakanut jutun siitä, mitä ihmiset yleensä katuvat kuolinvuoteella. Ja tehneet omaakin listaansa. Hmm..Moniko lopulta mahtaa siinä miettiä tekemisiään. Kuolema saattaa tulla aika äkkiäkin. Ja toisaalta kannattaako siinäkään jossitella. Jos olisi valinnut toisin, olisi ehkä tehnyt toisenlaisia virheitä elämässään. Joutunut toisenlaisiin kohtaloihin. ja sitten kuitenkin jossittelisi ja katuisi kuolinvuoteellaan. Possu ainakaan ei toivottavasti märehdi silloin elämänratkaisujaan vaan tajuaa, ettei elämääkään voi elää täydellisesti. 

Toivottvasti niin...

Tulinpa tänne

 kurkistamaan, että vieläkö kone käyntiin lähtee? Possu luki iltasanomista jotain kummaa.. että windows10 ylläpito loppuu, ja kone alkaa häiriköimään ja ilmoittamaan että joko pitää päivitellä yhteentoista tai ehkä jos on liian vanha kone, lakkaa toimimasta.  Possun kone on vanha kuin taivas. Koneen iässä varmaan vähintään yhtä vanha kuin Possu. Possu ei kuitenkaan haluais tästä koneesta luopua. Ihan älytöntä yhtenään hankkia uusia koneita. Ne maksaa!! Lisäks maailma hukkuu tietokoneromuun. Ja kännyköihin! Ne vasta äkkiä vanheneekin. Ihan älytöntä! Siihen aikaan, kun oli lankapuhelimet, ei ois tullu mieleenkään vaihdella muutaman vuoden välein puhelinta. Puhelin ostettiin ja sen jälkeen se nökötti johdon päässä. Oishan pidetty omistajaa hölmönä tai puhelinta romuna, jos se heti muutaman vuoden päästä ois pitäny vaihtaa uuteen! Sama koskee monta muutakin esinettä. Mikään ei enää kestä mitään.Kaikki on kertakäyttötavaraa.

On ollut tuskallisen kuuma ja kuiva alkukesä. Possu sai kaameet allergiaoireet. Lisäks Possu on palanut varjossakin. Huh. Se hyvä puoli helteissä, että nyt Possun pihallakin kukoistaa mustikkapensas, mansikat, viinimarjapensaan raakkukin tekee muutamia ja marjoja, ja karviaisessakin oli kukka, mutta joku näyttää nyt syöneen sen. Kastelusta on vaan saanut ite huolehtia.

Hyttysiä on ollu ihan harmillisen paljon. Joka ilta saa nistiä korvassainisijöitä.

Mutta tuohon ekaan kappaleeseen. Ei Possun kone oo ilmottanu mistään windowsin loppumisesta, vaikka Possu on jo näin kauan koneella nököttänyt. Onko teidän. Ehkä se on niin, että sellanen kone, millanen emäntä. Kerta Possu ei oo tiennyt seurata eikö ressata moisesta, niin luultavasti Possun konekaan ei oo kuullut eikä välitä koko asiasta. me jatketaan samalla tavalla niinku ennenkin, vaikka muu maailma ja sen tietokoneet tekisi mitä! Niin ollen ongelma ei koske Possua. Juttu klaara!

Moro!