Mitä Possu teki viikonloppuna? Ei mitään! Edelleen on ollu ihan raato olo.
Ai nii? Eilen kävi uimassa. Ei nimittäin enää yskittäny. Joten tuskin enää tarttui. Mutta ei jaksanut olla kauan, sillä väsytti. Höyrysauna luultavasti teki ihan hyvää. Viime yö meni jo yhdellä tyynyllä, edistystä. Ei siis tarvinnut nousta yskimään.
Tänään aamupäivällä ennen sateita Possu yritti ulkoilemaan. Jaksoi vain ihan lyhyen matkan, alle kilsan. Miten voi olla vielä näin surkeessa kunnossa??!!
Tässä yskimisen aikana korkean päänalusen kanssa on nukkunut tosi huonossa asennossa. Pätkittäin. Yks aamu Possu nukahti vielä hetkeksi ja näki painajaista ydinkatastrofista. Kaikki oli käsketty kiireesti sisälle. Possukin koitti kiiruhtaa. Siinä samalla Possu hoksasi, etteihän tavalliset sisätilat riitä säteilysuojiksi. Possu näki myös joidenkin vain viivyttelevän, ja kuuli selkänsä takana joittenkin päivittelevän tätä hidastelua, mutta toteavan sitten, että itse asiassahan ihmisten on ihan hyvä vaan siedättyäkin tälle säteilylle, koska sen kanssahan jatkossa tullaan elämään.
No tästä painajaisesta oli ihan kiva herätä jopa siihen kellon soittoon, joka hälytti lähtemään töihin. Ulkoilmaan jossa ei ollut oikeasti onneksi mitään ydinkatastrofia.
Tässä sisällä ollessa on tullut luettua Sofi Oksasen Koirapuisto. Ihan mielenkiintoinen, mutta ei ihan niin kiinnostava, kuin olisi mainostuksista voinut odottaa. Ja ehkä siitä olisi voinut vaikka jotain 50-100 sivua nipistää pois. Possu huomaa olevansa kärsimätön netti-ihminen, joka ei jaksaisi lukea mitään tolkuttoman pitkiä kirjoja. ;) Mikä lienee huono suuntaus.. Yks päivä just töihin mennessä Possu kuuli autoradiosta, että tutkimuksen mukaan ihmiset lukevat noin 20 min/päivä, kun taas netissä vapaa-ajalla aikaa hurahtaa tuntitolkulla. Sen kuullessaan Possu itse asiassa mietti, ettei kyllä läheskään joka päivä tule luettua yhtään mitään.. Toisaalta sitten kyllä, kun innostuu, niin saattaahan se kokonainen ilta ja puoli yötäkin hurahtaa kiinnostavan kirjan kanssa.
Netistä taas Possu löysi hämmästeltäväkseen mielipidekirjoituksen. (Oisko ollu Iltasanomien mielipiteissä?) Siinä joku bussimatkustaja paheksui kanssamatkustajia, jotka häiritsevät toisia KIITTÄMÄLLÄ bussikuskia linja-autosta poistuessaan. Se on kuulemma maalaista ja moukkamaista ja on ärsyttävää joutua kuulemaan koko ajan kiitos, kiitos, kiitos...
Possu ällistyi, sillä Possu on aina luullut kiittämisen kuuluvan hyvään käytökseen. Nyt se onkin ärsyttämistä. (Käsi pystyyn, ketkä ärsyyntyy?) Miksei se tietenkin voi jotakuta ärsyttääkin. Kuskina Possu kuvittelisi kuitenkin tykkäävänsä tavasta?? Tämä tuli mieleen myös Lidlissä, jossa kassa joutui toistamaan kuin papukaija jokaiselle : Kiitos ja hyvää viikonloppua! Sitä nyt ei onneksi kanssaostajat joutuneet kuulemaan kuin sen yhden jonon verran. ;) Mahtoiko sitten kassaa ärsyttää kaikki ne ostajat, Possu mukaan lukien, jotka vastasivat Kiitos samoin? Montako kertaa mahtoi päivän aikana joutua nuo sanat kuulemaan? Ehkä jopa useamman kerran kuin tuo ärtynyt bussimatkustaja, sillä bussimatka päättyy, ainakin kaupungin sisällä, melko varmasti viimeistään tunnin sisällä, mutta kassaparan työ kestää puoli päivää.
