Mitä Possu teki viikonloppuna? Ei mitään! Edelleen on ollu ihan raato olo.
Ai nii? Eilen kävi uimassa. Ei nimittäin enää yskittäny. Joten tuskin enää tarttui. Mutta ei jaksanut olla kauan, sillä väsytti. Höyrysauna luultavasti teki ihan hyvää. Viime yö meni jo yhdellä tyynyllä, edistystä. Ei siis tarvinnut nousta yskimään.
Tänään aamupäivällä ennen sateita Possu yritti ulkoilemaan. Jaksoi vain ihan lyhyen matkan, alle kilsan. Miten voi olla vielä näin surkeessa kunnossa??!!
Tässä yskimisen aikana korkean päänalusen kanssa on nukkunut tosi huonossa asennossa. Pätkittäin. Yks aamu Possu nukahti vielä hetkeksi ja näki painajaista ydinkatastrofista. Kaikki oli käsketty kiireesti sisälle. Possukin koitti kiiruhtaa. Siinä samalla Possu hoksasi, etteihän tavalliset sisätilat riitä säteilysuojiksi. Possu näki myös joidenkin vain viivyttelevän, ja kuuli selkänsä takana joittenkin päivittelevän tätä hidastelua, mutta toteavan sitten, että itse asiassahan ihmisten on ihan hyvä vaan siedättyäkin tälle säteilylle, koska sen kanssahan jatkossa tullaan elämään.
No tästä painajaisesta oli ihan kiva herätä jopa siihen kellon soittoon, joka hälytti lähtemään töihin. Ulkoilmaan jossa ei ollut oikeasti onneksi mitään ydinkatastrofia.
Tässä sisällä ollessa on tullut luettua Sofi Oksasen Koirapuisto. Ihan mielenkiintoinen, mutta ei ihan niin kiinnostava, kuin olisi mainostuksista voinut odottaa. Ja ehkä siitä olisi voinut vaikka jotain 50-100 sivua nipistää pois. Possu huomaa olevansa kärsimätön netti-ihminen, joka ei jaksaisi lukea mitään tolkuttoman pitkiä kirjoja. ;) Mikä lienee huono suuntaus.. Yks päivä just töihin mennessä Possu kuuli autoradiosta, että tutkimuksen mukaan ihmiset lukevat noin 20 min/päivä, kun taas netissä vapaa-ajalla aikaa hurahtaa tuntitolkulla. Sen kuullessaan Possu itse asiassa mietti, ettei kyllä läheskään joka päivä tule luettua yhtään mitään.. Toisaalta sitten kyllä, kun innostuu, niin saattaahan se kokonainen ilta ja puoli yötäkin hurahtaa kiinnostavan kirjan kanssa.
Netistä taas Possu löysi hämmästeltäväkseen mielipidekirjoituksen. (Oisko ollu Iltasanomien mielipiteissä?) Siinä joku bussimatkustaja paheksui kanssamatkustajia, jotka häiritsevät toisia KIITTÄMÄLLÄ bussikuskia linja-autosta poistuessaan. Se on kuulemma maalaista ja moukkamaista ja on ärsyttävää joutua kuulemaan koko ajan kiitos, kiitos, kiitos...
Possu ällistyi, sillä Possu on aina luullut kiittämisen kuuluvan hyvään käytökseen. Nyt se onkin ärsyttämistä. (Käsi pystyyn, ketkä ärsyyntyy?) Miksei se tietenkin voi jotakuta ärsyttääkin. Kuskina Possu kuvittelisi kuitenkin tykkäävänsä tavasta?? Tämä tuli mieleen myös Lidlissä, jossa kassa joutui toistamaan kuin papukaija jokaiselle : Kiitos ja hyvää viikonloppua! Sitä nyt ei onneksi kanssaostajat joutuneet kuulemaan kuin sen yhden jonon verran. ;) Mahtoiko sitten kassaa ärsyttää kaikki ne ostajat, Possu mukaan lukien, jotka vastasivat Kiitos samoin? Montako kertaa mahtoi päivän aikana joutua nuo sanat kuulemaan? Ehkä jopa useamman kerran kuin tuo ärtynyt bussimatkustaja, sillä bussimatka päättyy, ainakin kaupungin sisällä, melko varmasti viimeistään tunnin sisällä, mutta kassaparan työ kestää puoli päivää.
Ai nii? Eilen kävi uimassa. Ei nimittäin enää yskittäny. Joten tuskin enää tarttui. Mutta ei jaksanut olla kauan, sillä väsytti. Höyrysauna luultavasti teki ihan hyvää. Viime yö meni jo yhdellä tyynyllä, edistystä. Ei siis tarvinnut nousta yskimään.
Tänään aamupäivällä ennen sateita Possu yritti ulkoilemaan. Jaksoi vain ihan lyhyen matkan, alle kilsan. Miten voi olla vielä näin surkeessa kunnossa??!!
Tässä yskimisen aikana korkean päänalusen kanssa on nukkunut tosi huonossa asennossa. Pätkittäin. Yks aamu Possu nukahti vielä hetkeksi ja näki painajaista ydinkatastrofista. Kaikki oli käsketty kiireesti sisälle. Possukin koitti kiiruhtaa. Siinä samalla Possu hoksasi, etteihän tavalliset sisätilat riitä säteilysuojiksi. Possu näki myös joidenkin vain viivyttelevän, ja kuuli selkänsä takana joittenkin päivittelevän tätä hidastelua, mutta toteavan sitten, että itse asiassahan ihmisten on ihan hyvä vaan siedättyäkin tälle säteilylle, koska sen kanssahan jatkossa tullaan elämään.
No tästä painajaisesta oli ihan kiva herätä jopa siihen kellon soittoon, joka hälytti lähtemään töihin. Ulkoilmaan jossa ei ollut oikeasti onneksi mitään ydinkatastrofia.
Tässä sisällä ollessa on tullut luettua Sofi Oksasen Koirapuisto. Ihan mielenkiintoinen, mutta ei ihan niin kiinnostava, kuin olisi mainostuksista voinut odottaa. Ja ehkä siitä olisi voinut vaikka jotain 50-100 sivua nipistää pois. Possu huomaa olevansa kärsimätön netti-ihminen, joka ei jaksaisi lukea mitään tolkuttoman pitkiä kirjoja. ;) Mikä lienee huono suuntaus.. Yks päivä just töihin mennessä Possu kuuli autoradiosta, että tutkimuksen mukaan ihmiset lukevat noin 20 min/päivä, kun taas netissä vapaa-ajalla aikaa hurahtaa tuntitolkulla. Sen kuullessaan Possu itse asiassa mietti, ettei kyllä läheskään joka päivä tule luettua yhtään mitään.. Toisaalta sitten kyllä, kun innostuu, niin saattaahan se kokonainen ilta ja puoli yötäkin hurahtaa kiinnostavan kirjan kanssa.
Netistä taas Possu löysi hämmästeltäväkseen mielipidekirjoituksen. (Oisko ollu Iltasanomien mielipiteissä?) Siinä joku bussimatkustaja paheksui kanssamatkustajia, jotka häiritsevät toisia KIITTÄMÄLLÄ bussikuskia linja-autosta poistuessaan. Se on kuulemma maalaista ja moukkamaista ja on ärsyttävää joutua kuulemaan koko ajan kiitos, kiitos, kiitos...
Possu ällistyi, sillä Possu on aina luullut kiittämisen kuuluvan hyvään käytökseen. Nyt se onkin ärsyttämistä. (Käsi pystyyn, ketkä ärsyyntyy?) Miksei se tietenkin voi jotakuta ärsyttääkin. Kuskina Possu kuvittelisi kuitenkin tykkäävänsä tavasta?? Tämä tuli mieleen myös Lidlissä, jossa kassa joutui toistamaan kuin papukaija jokaiselle : Kiitos ja hyvää viikonloppua! Sitä nyt ei onneksi kanssaostajat joutuneet kuulemaan kuin sen yhden jonon verran. ;) Mahtoiko sitten kassaa ärsyttää kaikki ne ostajat, Possu mukaan lukien, jotka vastasivat Kiitos samoin? Montako kertaa mahtoi päivän aikana joutua nuo sanat kuulemaan? Ehkä jopa useamman kerran kuin tuo ärtynyt bussimatkustaja, sillä bussimatka päättyy, ainakin kaupungin sisällä, melko varmasti viimeistään tunnin sisällä, mutta kassaparan työ kestää puoli päivää.
minua ärsyttävät bussissa ne jotka sanovat "khiitöös" tai "ghiitöös". Se on KIITOS.
VastaaPoistaHenk.koht. tosin panostan mieluummin siihen, että tervehdin bussiin tullessani ystävällisesti ja kohti katsoen kuljettajaa.
Muinoin maalla bussista mentiin aina ulos etuovesta, ja siinä oli luontevaa kiittää kuljettajaa. Oli myös tapana jättää käytetty bussilippu kuljettajalle.
Niin että ei varsinaisesti kiittely ärsytä, mutta itse en harjoita sitä, vaan tervehtimistä, kun se tuntuu henkilökohtaisemmalta siinä etuovella kohdatessa.
Kuljen tosi harvoin bussilla, mutta jos kuljen, niin vain maalaisbussilla. Siinä pääsee vieläkin etuovesta ulos.
PoistaMaalaisbussin kuljettaja alkaa muuten kaupungin ulkopuolella heti morjestella vastaantulijoille! Sekään ei ärsytä ;)
Pakko sanoa, että kiitos ja muut kohteliaisuudet saavat hyvälle tuulelle. Bussiin noustessani tervehdin kuljettajaa maksettuani matkani automaatilla. Olipa hyvä, että sait nukuttua vaikka unesi olikin hurjaakin hurjempi.. Höyrysauna varmasti avaa hengitystiet kuten höyryhengityskin.
VastaaPoistaSe uni tuli kyllä vasta aamun viimeisenä tuntina ennen herätystä.
PoistaPitkänkin kirjan lukee, jos se on mielenkiintoinen, eikä mitään turhaa jaarittelua. Joistakin huomaa, että kirjaan on koitettu saada pituutta ja sivuja, kun juoni ei ihan riitä.
VastaaPoistaJoo, turhat jaaritukset pois!
PoistaÄrsyyntyminen pitää ihmisen hengissä ja ärsyyntymisestä ärsyyntyminen vielä paremmin. Luin itsekin tuon mielipiteen. Meitä kaupunkilaisia ärsyttää ihan vain se, että on niin monenlaista kulkijaa. Minä en kiittele, mutta minusta on herttaista, kun joku kiittelee. Yleensä moikkaan kuskia, kun menen bussiin ja Lidlin kassalle hymyilen leveästi. Vastaavat yleensä hymyyn, joten ehkä eivät ärsyynny. Kassahenkilöt Lidlissä ovat muutenkin poikkeuksellisen ystävällisiä tehokkuudestaan huolimatta. Ne saa potkut muuten, toteaa kyynikkoystävä. Mutta mukavaa minusta on ystävälliset kassahenkilöt. Viimeksi Lidlissä käydessäni yksi pieni ihminen käveli edelläni ulos ilman ketään aikuista. Me sitten, yhden vaunujen kanssa liikkuneen kanssa, hänet pyydystettiin ennen kuin ehti hissiin ja luovutettiin vartijalle, joka lähti etsimään vanhempia. Vähän ihmettelin, miten monen ihmisen ohi taapero meni ilman, että ketään hämmästytti.
VastaaPoistaMinä tykkään jaarittelukirjoista, jos ne on hyvin kirjoitettuja. Juoni on sivuseikka, sillä juonia on maailmassa vähän. Taitava sanankäyttö koukuttaa. Mutta tunnistan tuon netti-kirja ilmiön. Lupaan parantaa tapani heti tästä päivästä lähtien.
Yöt paranevat, kun nostat sänkyä, etkä lisää tyynyjä. Nukkuma-asento on luonteva ja pienikin korotus toimii.
Sänky kitisee, jos sen jalkojen alla jotain. Possu on kova pyörimään, niin se ei onnistu.
PoistaHei! Löysin Tontun torstai aamuna Raision pääkirjaston aulan naulakosta. Tontun löytyminen ja siinä lukeva teksti teki minut iloiseksi. Kiitos :))
VastaaPoistaKiitos ilmoituksesta. Kiva, että tonttu löytyi. :)
PoistaSopii sitten hyvin tämä maalle muutto meille, vaikken juuri bussilla kuljekaan. Mutta sen kerran kun kuljen, tervehdin sisään mennessä (Ja närkästyn jos en saa vastausta) ja kiitän poistuessa. Ilokseni olen huomannut, että suurin osa kiittäjistä on nuoria ja häpeän sitä, miten huonosti ikäiseni käyttäytyvät 😟 Kaupassa ja muuallakin palvelu on yleensä sen mukaista miten itse käyttäydyt.
VastaaPoistaKoskas Pöllö virallisesti muuttaa? Luovutteko kokonaan kaupunkiasunnosta?
PoistaEi olla tehty vielä päätöstä virallisesta muuttopäivästä, mutta haaveissa ja toiveissa on vuoden vaihde.
PoistaKaupunkiasunnosta luovutaan, jos ja kun se vain jollekulle kelpaa - toivottavasti kelpaa.