Uusi vuosi, uusi kujeet. Possu lopettaa kaiken hötkyilyn ja säntäilyn, ja koettaa elää leppoisaa, rauhallista elämää ;) Tuskin jaksaa kauheesti leikkiä laihduttajaakaan, mutta jos tavallinen possuelämä kiinnostaa, niin tervetuloa blogiin!

sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Ihan lumessa

 Possu on nyt riehaantunut lumesta, eikä oo kerinny tänne kirjottelee. Possu on tehnyt lumitöitä, hyppinyt lumikasoissa, hiihtänyt, tehnyt lumiukkoja, lumienkelipossuja, rämpinyt hangissa ja mettissä ja luisutellut autoa.


Eläköön KUNNON TALVI!




perjantai 22. tammikuuta 2021

Apoteekissa

 Koska suutuit viimeksi? Ja mistä? Possu kilahti apoteekissa. Possu meni hakemaan lisää pilleitä, joita Possu syö lähes kourakaupalla... No ainaki nyt pari illoin aamuin. ;) Possua ärsyttää, kun joutuu syömään niitä. Possu ei tosiaankaan riennä kieli lipoen niitä lisää hakemaan. Apteekin täti vaan tohti epäillä moista. Ja muutenkin sen keikka meni vastoin kaikkia apteekkikäytöstapoja. Possu yleensäkin on huono asioimaan terveydenhoitopalveluissa. Possu ei koskaan tiedä, pitääkö ilmottautua luukulla, vai voiko mennä suoraan odotustilaan istumaan, vai pitäiskö peräti ryykätä suoraan lääkärin huoneeseen, kun on nähnyt tämän sinne marssivan, mutta ei kutsu Possua sisään?? Yleensä sitten Possu tulee toimineeksi just väärin etiketin vastasesti. Tähän asti sentään apteekkireissut on kuitenkin sujunu, mutta nyt Possu mokas siinäki!!

Possu meni siis sisään ja otti jonotusnumeron. Pian kilahti. Possu valmistautui menemään, koska oli tullut aikaisemmin kuin takanaolija. Hetkinen ei se ollutkaan Possun numero. Se oli sen myöhemmin tulleen numero. Miks se pääs ennen Possua??!! Hei haloo, oikeusasiamies tänne ja äkkiä!! Kas siinä luukulla lukikin  ei reseptiasiakkaat ja toinen varattu luukku oli reseptiasiakkaille. No kohta sinnekin pääsi. 

Possu ojensi kelakortin ja ilmoitti reteesti haluavansa kaikkea listalta. Myyjä..öö..virkailija... apteekarska... miksi apteekintätiä kutsutaan? Possu ei halveeraa, Possu ei vaan tiedä. Ihan tuntematon ala. Possu haluaa pysyä mahdollisimman kaukana lääkkeistä, siis haluaisi... Niin se henkilö luukun takana ärähti hyvin kyllästyneesti, ettei kelakorttia tuolla lailla vaan työnnetä luukusta, se pitää kääntää viivakoodi apteekkihenkilöä kohti, että saa sen luettua ilman koronan levittämistä.  Sori, ei Possu tullut ajatelleeksi. Mutta siinä vaiheessa Possulla kilahti, kun tyyppi rupesi epäilemään, että Possu hyppää apteekissa liian usein hakemassa lääkkeitä. Miten voi olla jo lääkkeet loppu, vaikka just marraskuussa haki?? - No mulla nyt sattuu olemaan näitä aika paljon, Possu vastasi kokeneen sairastajan vakaalla rintaäänellä, eikä malttanut olla lisäämättä, että en tosiaankaan napsi niitä liikaa huvikseni.  Hmm... henkilö tutki reseptejä. Onkos tuokin lääke jo loppu? - No on siellä purkin pohjalla nyt vielä jokunen, mutta ajattelin nyt ottaa kaikkia saman tien kerta tänne asti (peräti kilsan päähän) vaivauduin. Lopulta Possu sai lääkkeet ja pääsi huiskuttamaan iloisesti apteekkihenkilölle. Iloisena siitä, että pääsi eroon mokomasta mörkistä. Onko Possu muka jonkun pilleristin näköinen?? Mitä, HÄH?!


keskiviikko 13. tammikuuta 2021

lauantai 9. tammikuuta 2021

Possu Oulussa

 Sattuipa niin, että Possu oli reissussa Oulussa. Hotellireissussa. Ihan muuten kai vaan huvikseen? Vai liekö ollut reissulla joku syvällisempikin tarkoitus? Ihan sama, joka tapauksessa Possu oli nyt lähdössä kotiin tuttavien kyydillä. Possu huomasi kuitenkin unohtaneensa vielä jotain huoneeseen. - Odottakaa käyn vielä huoneessa, Possu sanoi. Eivät vissiin kuitenkaan kuulleet, sillä pian Possu huomasi auton kadonneen pihasta. 

Paniikissa Possu kiirehti ulos hotellista. Juoksi pitkin liukuportaita. liukuportaiden vauhti kiihtyi ja kiihtyi, niin että Possu tunsi olevansa ihan kuin vauhdikkaassa liukumäessä. Possua suorastaan pelotti moinen vauhti. Kun vauhti lopulta päättyi ja Possu oli päässyt alas, huomasi hän olevansa jossain ihan eri kaupunginosassa tienviitan kohdalla. Hotelli oli auttamattomasti kadonnut, tuttavien autosta puhumattakaan. Mahtoivatko olla vieläkään huomanneet Possun puuttuvan. Lienevät jo kaukana. Kauhukseen Possu muisti myös puhelimensa ja rahapussin jääneen sinne autoon jo menneeseen matkalaukkuun. Possu oli siis ihan vieraassa kaupungissa ilman rahaa tai puhelinta, joten voinut edes soittaakaan kenellekään.

Possu vuodatti hätäänsä. - No. Tästä lähtee kohta taksi. Minun mummoni on lähdössä sillä. Sinä voit varmaan päästä sillä, eräs nainen lupasi. 

Taksi saapui. Se oli täynnä mummoja. Osa oli menossa Oulun keskustaan, osa jonnekin muualle. Possu mietti, missä pitäisi jäädä pois. Hotellille pitäisi päästä, mutta Possulla ei muistanut hotellin nimeä tai osoitetta. 

Kerrostalot vilahtelivat. Mikään paikka ei näyttänyt tutulta. Mummot puhelivat, kuinka vaarallinen paikka Oulu olikaan. Kaupungilla ei kannattanut liikkua yksin, ainakaan pimeän aikaan. Ilta oli tulossa. Possua hirvitti. Jonnekin pitäisi jäädä, mutta miten löytäisi hotellille, jonka nimeä ei tiennyt? Ja miten ilman rahaa pääsisi täältä pois? Taksikyyti oli kai tarjottu ilmaiseksi? Mutta taksissa taas saattaisi saada koronan. Maskiakaan ei ollut kellään, vaikka mummot istuivat tilataksissa vieri vieressä..


PIM... Kauhee pissihätä. Pakko päästä vessaan. Pääseekös tästä taksista.. ei kun sängystä...? Mitä? Possu onkin omassa sängyssä. Eikös Possu ollutkaan pelottavassa Oulussa? Hui... ei kun HAHA  Olipas hassu uni, kaikkea sitä näkeekin. Mutta ne liukuportaat oli kyllä aika hurjat! Vieläkin huimaa moinen vauhti!!



tiistai 5. tammikuuta 2021

Possun Opettawaizet certomucset ; Maaceudun Waarat

Hei taaz caicci Lappcet!! Wiimeczi Pozzu certoi Teille kaufungin waaroista. Nyt Pozzu muihztuttaa, että waarallisilta tilanteilta ei wälty maazeudulhacaan!

Koska nykynuoriso ei osaa lukea AgriKolan hienoa kieltä, Possu kirjoittaa tylsällä nykysuomella. 
Kaupungissa voi joutua ryöstetyksi. (Lue muutama juttu alempaa Possun pelottavasta kokemuksesta). Kaupungin moottoriteiden laidat on täynnä huligaaneja, jotka heittelee kivenmurikoita päin autonikkunoita. (Edelleen kerrottu tuolla alempana). Mutta tuossa joululoman aikaan Possu sai todeta, että vaaroja on myös maaseutu täynnä. 

Possu meni kyläilemään eräälle korpimökille. Sinne ajaessa sai pelätä :

1. pehmeitä mutavelliteitä. Semmoseen voi jäädä auto kiinni.

2. Vihaisia yksityistien omistajia. Semmoset seisoo yleensä haulikko kädessä tien vieressä vahtimassa, löytyykö auto tiemaksurekisteristä. Jos ei, omistaja ampuu suolapanoksilla, mikäli erehtyy nousemaan autosta ulos.

3. hirviä, peuroja, karhuja, susia, jäniksiä ynnä muita metsän petoja, jotka :
A) rynnivät auton eteen
B) syövät sinut

4. Tielle kaatuilevia puita

5. edellisistä koottuja kaatuilevia puupinoja

6. hirven-, peuran-, karhun-, jäniksen-, riekon- ym. metsästäjiä

7. ja edellisten papanoita. Ne voi luistaa renkaan- tai jalan alla.

Possu suoriutui näistä kaikista, mutta sitten tuli pienempi tie. Semmonen metsätie, mitä ajetaan kai lähinnä hevosella tai korkeintaan jollain maansiirtokoneella. Possu suoriutui siitäkin. Possu saapui erämaamökin luo. Possu yritti peruuttaa pihaan. peruutus meni kirjaimellisesti päin mettää. Possu tippui kuoppaan. Eikä päässyt pois. Niin Possu järjesti koko kulmakunnan mökkiläisille ajanvietettä eli auton nostamista ylös montusta ja mettästä. Kaikki olivat tietysti iloisia yllätysohjelmasta, sillä mitäs muutakaan tekemistä korvessa olisi?? Saa aplodeerata!

Eli muiftacaa lappfett effä maafeutua on myöf fyytä pelätä!!!