Tartte tööttäillä!

 Possu oli eilen asioilla naapurikaupungissa. Kesken kaiken iski vessahätä. Possu laittoi mietintävaihteen päälle. Missä on vessa? Idealamppu syttyi : Kirjastossa? Lastenlorun tapaan :

-Missä vessa? - Kirjastossa.

-Missä kirjasto? Seuraavassa risteyksessä.

Possu laittoi vilkun päälle. Totesi ettei siellä ollutkaan. Possu jatkoi matkaa. Ei siinä (vessa-)hädässään hoksannut, että sieltä oli auto tulossa. Autoilija TÖÖÖÖÖTTÄS!! Possu säikähti. Possu suuttui. Possu sätti mielessään autoilijaa typeräksi ja lapselliseksi. Ei kai kukaan nyt tahallaan vilkuta ja jatka silti matkaa? Eikö autoilija nyt ymmärtänyt, että sattuuhan sitä nyt sellaista vieraassa kaupungissa, että vilkuttaa vahingossa väärässä paikassa, kun ei tiedä, missä jokin paikka on? Luuliko se, että Possu tahallaan härnätäkseen vaan vilkutti.

Mutta tarinamme päättyi onnellisesti. Possu löysi kirjaston ja vessan ja sai helpotettua oloaan. Sen jälkeen saattoikin helpottuneena vaikka lauleskella loppumatkan.

Paras Possu

 Sus haikaili Possun perään? Hah. Eikö Sus tiedä, että paras Possu on se joka on poissa..... -työpaikalta nimittäin! Hahaa, Possulla on huomenna lomapäivä. Paras maanantai on se maanantai, jota ei tartte vanheta työpaikalla!  *aurinkoinen possunhymy* Tällei sunnuntai-iltana on kiva mennä nukkumaan, kun tietää, että aamulla ei tartte nousta töihin.

Possulassa on kevät. Maa on lumeton. Leskenlehdet kukkii. Mustarastas laulaa. Ja leskenlehdellä lepäsi leppäkerttu. Tarkemmin se tais olla kyllä kevätesikonlehti. Mutta leppäkerttu leskenlehdellä kuulosti hienommalta. 

Possu kävi tänään salaa avantouimassa. Salaa koska se ei ollut virallinen avantopäivä. Saunan seinällä nimittäin lukee, että saa käydä vain virallisina avantopäivinä. Mutta ei avanto siitä pilaannu jos Possu vähän pulahtaa. Se on itse asiassa vain hyväksi, että Possu rikkoo jään painollaan, niin avanto pysyy auki. Avannolle oli kyllä vaikea pujahtaa salaa, koska siellä oli väkeä. Siellä oli pihalla vihreä teltta, jossa luki Keskusta. Hämäystä. Ei avanto ollut lähelläkään keskustaa. siinä olis pitänyt lukea Syrjäkylä. Siellä oli myös ilmapalloja ja ihmisiä ja keskellä telttaa oli joku paistamassa makkaroita. Teltan edessä yksi nainen söi makkaraa. Possu kuiskasi tälle : - psst, onko täällä joku tilaisuus? Kai silti pikkuisen voi pulahtaa? Nainen arveli, että varmaan voi. Possu meni mökin taakse vaihtamaan uikkarit ja hiippaili vaivihkaa väkijoukon ohi laiturille ja veteen. Aurinko paistoi. Vesi oli taatusti vähän jopa lämmennyt auringossa. Onneksi ihmiset olivat keskittyneet makkaransöntiin, joten Possu kerkesi kenenkään huomaamatta uida tosi nopean lenkin, hipsiä takaisin pukemaan ja kävellä sitten muina miehinä ohi. Makkarateltan kohdalla Possu vähän hidasti toivoen salaa, että nää keskustan city-ihmiset ois kutsuneet Possunkin makkaralle. Ei ne kutsuneet :( Ne vissiin tunnisti naamasta, että Possu oli naapurikunnasta eikä kuulunut äänestysalueeseen. Possu ajeli sitten bensa-asemalle ostamaan suklaapatukan. On se sentään parempaa kuin makkara!

Hyvää ystävänpäivää

Hyvää ystävänpäivää just sulle!

Ota rennosti, kuin lammas päiväunilla. :)

Raivopää liikenteessä

 Mitä kehnompi keli, sitä enemmän kaistapäitä liikenteessä. Näin Possu on jo aikaa sit todennut. Kaikki järkevät tyypit pysyy silloin kotona. Onko Possu lie ainoa, kenen on PAKKO ajaa töihin kelillä kuin kelillä? Niiden höyrypäiden lisäksi. Kaikki järkevät tyypit kai ottaa silloin luurin käteen, laittaa pyykkipojan nokkaan ja soittaa pomolle, että : - KÖÖH, kröhöh, uaaark, kröhöm, höm höm, kauhea flunssa ja duha ja korona, ja Ö-virus ja Ebola, nyt ei pääse töihin! 

Vain Possu lähtee urheasti myrskyjä ja liikenneraivoajia uhmaten, tuli sitten vaikka ämmiä taivaalta!

Tässä eräänäkin sellaisena aamuna Possu lähti. Oli sumu ja tuuli ja sade ja liukas. Niin hurja keli, että yllättävää kyllä kukaan ei edes lähtenyt edelle. Takapuskurissa roikkui kyllä useampikin. Kun Possun työmaapaikkakunnan risteys lähestyi, Possu hiljensi vauhtia ja laittoi vilkun oikealle. Jo joku raivopää vilkutti Possulle valoja. Possu vaihtoi kääntyjän kaistalle ja näytti kieltä vilkuttajalle. Väläytti vielä valojakin perään. Mokomakin hätähousu raivopää! Possu kihisi vielä parkkipaikalle päästyäänkin ja töissä selitti tuohtuneena työkaverillekin takaa puskenutta raivopäätä.

Sitten iltapäivällä Possun lähtiessä kotiin, Possu huomasi takalasin pyyhkijöiden olevan pystyasennossa. 

Apua! Silloin Possu punastui. Takana tullut ei ollutkaan väläytellyt raivotakseen Possun hidastelusta, vaan oli koittanut ilmoittaa Possulle tästä tuulilasinpyyhkijästä.  Aamun raivopää istuikin siis Possun omassa autossa kuskin paikalla!! No, ehkä autoilija ymmärsi Possun valonväläytykset kiitokseksi. Toivottavasti. Toivotttavasti ei ainakaan nähnyt Possun kielennäyttöä. Ja etenkään tuntenut Possun autoa....