Mitä kehnompi keli, sitä enemmän kaistapäitä liikenteessä. Näin Possu on jo aikaa sit todennut. Kaikki järkevät tyypit pysyy silloin kotona. Onko Possu lie ainoa, kenen on PAKKO ajaa töihin kelillä kuin kelillä? Niiden höyrypäiden lisäksi. Kaikki järkevät tyypit kai ottaa silloin luurin käteen, laittaa pyykkipojan nokkaan ja soittaa pomolle, että : - KÖÖH, kröhöh, uaaark, kröhöm, höm höm, kauhea flunssa ja duha ja korona, ja Ö-virus ja Ebola, nyt ei pääse töihin!
Vain Possu lähtee urheasti myrskyjä ja liikenneraivoajia uhmaten, tuli sitten vaikka ämmiä taivaalta!
Tässä eräänäkin sellaisena aamuna Possu lähti. Oli sumu ja tuuli ja sade ja liukas. Niin hurja keli, että yllättävää kyllä kukaan ei edes lähtenyt edelle. Takapuskurissa roikkui kyllä useampikin. Kun Possun työmaapaikkakunnan risteys lähestyi, Possu hiljensi vauhtia ja laittoi vilkun oikealle. Jo joku raivopää vilkutti Possulle valoja. Possu vaihtoi kääntyjän kaistalle ja näytti kieltä vilkuttajalle. Väläytti vielä valojakin perään. Mokomakin hätähousu raivopää! Possu kihisi vielä parkkipaikalle päästyäänkin ja töissä selitti tuohtuneena työkaverillekin takaa puskenutta raivopäätä.
Sitten iltapäivällä Possun lähtiessä kotiin, Possu huomasi takalasin pyyhkijöiden olevan pystyasennossa.
Apua! Silloin Possu punastui. Takana tullut ei ollutkaan väläytellyt raivotakseen Possun hidastelusta, vaan oli koittanut ilmoittaa Possulle tästä tuulilasinpyyhkijästä. Aamun raivopää istuikin siis Possun omassa autossa kuskin paikalla!! No, ehkä autoilija ymmärsi Possun valonväläytykset kiitokseksi. Toivottavasti. Toivotttavasti ei ainakaan nähnyt Possun kielennäyttöä. Ja etenkään tuntenut Possun autoa....
