Suksiseikkailu

 Possulla on lunta. Possulla on sukset. Possu näki ladun pellolla. Possu lähti sitä seuraamaan. 

Oli hämärtyvä ilta, mutta Hesburgerin mainosvalot loistivat valtatien takana. Possu tiesi, että jos eksyisi, niin ei hätäpäivää. Suunnistaisi vaan kohti Hesen valoja. Latu erottui vähän pimeässäkin. 

Pellolla on kiva hiihtää. Ei tarvitse pelätä mäkiä. Eikä riuhtovia laturaivoajia. Possun ei halua saada sauvasta päähän. Siksi Possu hiihtää mieluiten pellolla. Ystävällistä, että joku oli ajanut sinne ladun.

Lopulta alkoi olla jo melkoisen pimeää. Latu erottui ja tie erottui, mutta possu ei tiennyt mistä kohtaa pellolta pääsisi tielle humpsahtamatta ojaan. Possu kääntyi tielle erään ulkorakennuksen kohdalta. Se oli joku maatalourakennus, lato tai vaja tai sinnepäin. Ei ainakaan Possula, sen Possu tunnisti. Mutta kauhistus ; kun Possu sattui vajan nurkalle, siihen nurkkaan syttyi valo! Valo oli toki tervetullut näyttämään Possulle tietä tielle, mutta sehän tarkoitti myös sitä, että nyt talossa huomattiin, että joku hiipparoi nurkissa. Isäntä alkaisi etsiä suolapyssyään...!!

Possu nosti sukset kainaloon ja kahloi ylös hankea pitkin tielle, niin nopeasti kuin pystyi. Onneksi isäntä ei löytänyt suolapyssyään ajoissa. Ehkä pahankuriset tenavat oli sen piilottaneet? 

Possu selvisi siis seikkailusta.

HUH!👀