Uusi vuosi, uusi kujeet. Possu lopettaa kaiken hötkyilyn ja säntäilyn, ja koettaa elää leppoisaa, rauhallista elämää ;) Tuskin jaksaa kauheesti leikkiä laihduttajaakaan, mutta jos tavallinen possuelämä kiinnostaa, niin tervetuloa blogiin!

maanantai 19. elokuuta 2024

Kuukaa pelkää...?

 Kukaaa pelkää....

 hammaslääkääriiiääää??


Possu ainakin. Ja Possu välttelee ja vetkuttaa aina hammaslääkäriin menoa. Tilannetta ei helpota se, että eihän sinne kunnallisella puolella edes pääse. Ainakaan äkkiä. Niin, jos odotellaan, että Possu on saanut kerättyä rohkeutta soittaa, saa ajan jonoon, ja että jonossa tulisi vielä Possun vuoro, niin sitä ennenhän on jo ehtinyt kaikki hampaat Possun suusta tippua. 

Possu. Istu puussa. Ei oo Possulla hampaita suussa. Kaikkihan on kuulleet ton laulun? Eiku, hetko pieni, eihän se ollutkaan Possu. Se oli joku muu eläin. Kuka tunnustautuu?

Juu, mutta nyt Possu on keksinyt, että rahalla pääsee vaikka hammaslääkäriin! Ja kaupungista löytyy vaikka miten hienoja vaihtoehtoja. On hellää hammashoitoa. Hampaan paikkausta komeasti sisustetussa linnassa. Tunnelmakynttilöitä ja lepotuoleja. Hammaslääkärin tuoliin voi kuulemma vaikka nukahtaa, kun on niin rentoa. Se maksaa, mutta mikäpä tässä maailmassa olisi ilmaista. 

Nyt Possulla on hampaassa reikä. Suuhygienisti löysi. Possu varasi ajan yhteen hienoon Hammaslinnaan. Se on huomenna. Vaikka kokemus on varmasti upea, Possu pelkää silti. Että reikä onkin isompi kuin luulisi, ehkä jopa juurihoidettava. Tai pakko repiä irti. Ja että samalla repeää Possun kukkaro kokonaan. Possu joutuu mieron tielle. Ja mihinpä sitten lopulta ees tarttee koko hampaita, kun ei ole enää mitään syötävääkään? Ehkä pakko myydä itsensä joulukinkuksi, että saa hammaslääkärimaksun maksettua. On sitten ainakin joulupöydässä hienot hampaat nähtävänä, kun Possu lepää kunniapaikalla omena suussa.



6 kommenttia:

  1. Mursu pelkää. Kamalasti. Olen puoli vuotta yrittänyt puhua sitä hammaslääkärille. Sanonut, ettei ekalla kerralla tarvi välttämättä kuin jutella, sen enempää ei tarvi avata suutaan.
    Meidän hammaslääkäri on kiltti eikä sinne ole pitkää jonoakaan.
    Minulle on osunut aina kilttejä hammaslääkäreitä - paitsi se ala-asteen hammaslääkäri, joka sanoi "auki auki, enemmän auki" vaikka suu oli jo niin auki, että suupielet oli halki. Muuten se oli kyllä kiltti eikä ole jäänyt hammaslääkärikammoa.

    VastaaPoista
  2. Lapsella onkin niin pieni suu, että millä kaikki instrumentit sinne mahtuukaan? T. Possu

    VastaaPoista
  3. En tunnusta pelkääväni, mutta huomaan kropan jännittyvän siinä pengissä. Nykyään on ihana kun hammaslääkärit kertoo ennakkoon mitä ovat telemässä, se vähän helpottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yleensä suljen silmät, just ettei tarttis tietää, mitä tehdään ;)

      Poista
  4. Minä pelkään ihan hullun lailla. Lapsuudessa oli unohtumattomia kokemuksia äikäisen ämmän hoidossa. Nyt alkaa tekarit häämöttää taivaanrannassa. Aikuisiällä on yleensä ollut kilttejä ja huomaavaisia lääkäreitä paitsi yksi. Hän tiuskaisi "Enhän minä nyt pysty tekemään mitään, jos jännität suutasi." Sanoi ja heitti välineet pöydälle niin, että kolina vain kuului. Sellainenhan se rentouttaa. Kieltäydyin jatkossa menemästä sille äkäiselle ämmälle. Sain ajan ystävälliselle miehelle.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!