Voihan suutari!

 Voihan suutari, mitä monotusta! Niin, hmmm...ehkä aloitan ihan alusta. 

Tapahtuipa kerran sellainen ihme, että Possulassa oli lunta, pakkasta ja aurinkoa. Oli myös ihana latu järven ympäri, ja vielä Possulla pari lomapäivää silloin! Tämmöinen täysosuma sattuu ehkä noin pari kertaa kymmenessä vuodessa. Possu kaivoi varastostaan sukset. Sellaiset uutuudenkarheat, noin 30 vuotta vanhat hyvät perintösukset ja suuntasi järviladulle. Se oli IHANAA!! Parina päivänä Possu ehti hiihtää. Toisena huomasi sellaisen harmillisen asian, että monoista oli pohjat irtoamassa. ./

Possun hiihtoharrastustaipaleella  on ollut vähän vastuksia. Nimittäin viime talvena Possu huomasi suksissaan olevan siteet rikki. Ei aukee eikä saa monoa paikalle. No. Onneks löytyi nuo yhtä hyvät perintösukset. Sitten hajosi sauva. Erään hiihtoretken jälkeen Possu huomasi sauvan piikkipään jääneen ladun varrelle. Onneksi Possu sai uudet vanhat sauvat tuttavan varastokätköistä. Niin harrastus jatkui jälleen. 

Mutta nyt sitten tämä! 

Possu mietiskeli. Kavereitten jemmoista ei kuulemma löytynyt niin vanhoja monoja kuin Possulla. Kirppareita ei jaksanut kierrellä. Muutenkin järkevintä olis sitten uusia koko suksipaketti, jos uusimaan lähtisi, mutta Possu ei viitsisi tehdä niin isoa satsausta, kun on lähinnä tollasen tasaisen ladun sunnuntailykkijä ja kun hiihtokelejäkin on nykyään niin harvoin Possulassa. Entäs suutari? Saiskohan se liimattua pohjan kunnolla. (Tietty itsekin voisi kokeilla pikaliimaa, mutta Possu epäili osaisiko itse sitä niin hyvin tehdä, että tulos olisi oikeesti kestävä?) Possu selaili netissä suutareita. Joku mainosti kengän pohjien liimaamisen olevan noin muutamia euroja, joten Possu päätti kokeilla sitä.

Possu ajeli siis suht tyhjään korona-kauppakeskukseen. Yllättäen suutarin edessä oli kuitenkin jono. Oliko kaikkien mononpohjat irronneet yhtäaikaa? Lopulta kuitenkin tuli Possun vuoro ja kiireinen suutari viittoili Possulle. Suutarimestari katseli Possun tossunpohjia. - MITÄ!? tämä ärähti Possun tupistessa maskin takaa asiaansa ja yrittäessä kysellä hintaa. -EI TULE TÄNÄÄN VALMIIKSI!? Kenkäguru ärähti. - Anna puhelinnumero, niin soitetaan, kun valmista? Possu yritti piipittää sekaan kysymystä hinnasta, mutta suutarimestari ärähti uudelleen : - PUHELINNUMERO?! 

Possu antoi numeronsa.

-

Eilen saapui tekstiviesti. "Työ on valmis ja noudettavissa."

-

Tänään Possu kävi noutamassa. Vastassa oli nyt paljon mukavampi työntekijä. Hinta sai kuitenkin Possun nielaisemaan. 40 euroa!! Ehkä olisi sittenkin kannattanut kierrellä vähän kirppareita. Tai lyödä jauhot suuhun silloiselle suutarimestarille ja vaatia hinta-arvio. No toisaalta, palaahan sitä bensaa kirpputorikiertelyissäkin. Ja menee aikaa, vaikka sitä hyvää hiihtoaikaa hukkaan. Ja onhan se ekoteko mieluummin korjata vanhaa kuin ostaa koko ajan (30 vuoden välein) uutta. Ja toimihan Possu samalla suutariyrityksen työllistäjänäkin. Ehkä vaikka pelasti koko liikkeen konkurssilta! Eli oikeestaan don´t worry, kaikki hyvin. Maailma pelastuu. :)

-

Hiihtokelit muuten meni jo..