Iso sika ihmettelee maailman menoa

 Maailmassa riittää murheita. SUURIA ja pieniä. Tällä kertaa iso sika keskittyy niihin pienempiin. Isoa sikaa nimittäin ärsyttää se nykyfirmojen tyyli "Älkää soitelko meille, ME SOITAMME TEILLE!" Yritti nimittäin soittaa minne tahansa, se tuuttaa varattua, jonotusmusiikkia yms höpinää eikä kukaan vastaa. Tai jos yrität vaikka pankkiin paikanpäälle, siellä on ovi säpissä. Virkailijoita ei saa kiinni sitten millään kun on asiaa! Ihan sama menitkö pankkiin, lääkärille tai ties minne. Ennen vanhaan, hyvinä aikoina pankkiin pääsi sisälle ja puhelimiin vastattiin kun soitti.

Mutta annas olla. Sitten kun EI ole mitään asiaa kenellekään, niin jo alkaa puhelin soida. Pankista tyrkytään eläkevakuutusta, tai tarjotaan ties mitä apulehteä luurin päästä. Tänään jopa hammaslääkäri soitti ja tyrkytti hammastarkastusta, johon olisi pitänyt osata vastata heti, koska sitä tarjousta ei voi antaa kuin tällä puhelinsoitolla! Miksei muka? Miks hammastarkastus pitää ottaa silloin kun hammaslääkäri soittaa, miks sitä ei saa ite tilata silloin kun kokee siihen tarvetta? Miks pankkiin ei saa mennä asioille sillon kun tarttee, vaan asiat pitää hoitaa mahollisimman huonossa paikassa (esim.uimahallin  kassajonossa) silloin kun pankkivirkailijalle sopii. Kummallista.

Onko nykyajan motto tosiaan "älkää soitelko meille, me soitamme teille, silloin kun teille kaikkein huonoiten sopii." ??

Metsäunia

 Tänään Possu oli niin ahkera, että pesi ikkunat. Huhhuh, ja puhhuh, sanoi Nalle Puh. Kauhee urakka! Ja kannattiko uhrata kaunis aurinkopäivä mokomaan? Ois voinu ulkoilla. 

Kannatti! Kyllä nyt on niin itseensätyytyväinen olo, kun on saanu homman hoidettua. Possu vaihtoi myös uudet verhot ikkunaan. Ne Vallilan metsäverhot. Nyt jos viimekesäinen päivittelevä vieras tulee kylään, se varmaan pyörtyy, kun Possulla on taas uudet Vallila-verhot. Sekä makkarissa että olkkarissa. Mutta! Ottakaa huomioon, ettei Possu ole ostanut tätä ennen uusia verhoja kuin viimeks 90-luvun alussa :) Että ei Possu niitä nyt ihan alvariinsa ostele. Nyt on Possun ikkunoissa koivumetsä-näkymät. Ainakin silloin, kun on verhot kii. Ehkäpä niitä koivuja näkyy myös silloin, kun Possulla on silmät kii ;)

Hienot lapaset

 Possullapa on uudet, hienot lapaset!! Ne on yhen mestarineulojan tekemät. Possu on niistä tosi ylpee. Kuvaa Possu ei jaksa laittaa, kun Possun nykyinen kännykkä ja tää tietokone tekee niin huonosti yhteistyötä, ettei jaksa siirtää kuvaa tänne. Vai saisko kännykän netistä. Hmm..

Mutta ettepähän kadehdi ja riistä niitä Possun käsistä, kun en näytä kuvaa ;)

KIITOS REPU!!!!

Vallia ja Vallilaa

 Lumivallia pukkaa. Possu pukkaa lunta lumivallin päälle. Hakkaa kolalla vallia pienemmäksi. Puskee ja ähisee. Ja NAURAA! Possu tykkää lumesta. Näin blogissa sen voi tunnustaa, vaikka naapurilta voikin saada lumilapiosta päähän, kun kehuu lumentuloa. Monet nimittäin tykkää enemmän vesisateesta, kurakelistä ja jäätiköistä, kuin kauniista lumitalvesta.

Muutakin ärsyttävää Possu on tehnyt. Jos joku muistaa Possun kesäisen vieraan, joka arvosteli Possun "Oikein Vallilan verhoja!" ? Nyt Possu sai postia Vallilalta. Heille oli nyt tullut semmoiset kesäisen vihreät koivikko-verhot, mitä Possun sillon viime kesänä teki mieli, mutta mitkä oli loppuunmyyty. Possuhan meni ja tilasi ne heti ja sit vielä toisetkin kesäisen vihreät verhot myös olkkariin. Haha, miltä mahtaa tyypin naama ens kesänä näyttää, jos tulee taas kylään, kun Possun KAIKKI verhot on Vallilaa? ;) Ei Possu yhtään ilkeemielinen oo, mut kai Possu nyt saa omaan kotiinsa ostaa just semmoset verhot kun haluu. Tulivatkin just sopivasti synttärilahjaksi Possulle. (Possu kääntää katseensa ujosti maahan ja odottaa onnitteluja ;)  ) Ikkunaan Possu laittaa ne kuitenkin vasta sit, kun on pessyt ne ikkunat. 

Sitten keväämmällä.

Älä sillä leveile - Possu puhuu rumia.

 Mulla on pää kipee. - Älä sillä leveile! Näin tokaistiin vastaukseksi joskus 100 vuotta sitten Possun lapsuudessa. Mistä muistukin mieleen? ;D No en leveile. Se on varmaan vaan aamuväsymystä. Tuskin Omikronia, vaikka Possu just aivastikin kolme kertaa.

Possun yks tuttu muisteli kans yhtä sutkausta, jonka oli kuulemma aikanaan pikkumuksuna Possulta oppinut, jonka Possu itte oli kans jo melkein unohtanut. Oli kuulemma niin hauuuska, juttu että..!! Kyllä Possu sen sitten vieläkin kumminkin ihan kokonaan muisti. Se meni niin, että :

Hetkonen, sanoi Putkonen, ja PIERAISI PUHELIMEEN! 

Hehe heee he hee! Se oli niin hauskaa sillon muksuna. :DD

On Possu kavereineen muitakin tuhmuuksia opettanu aikanaan pikkusille serkkumuksuille. Kerran kesällä tuli Possulaan harvinaisia vieraita. Possuäidin serkkupossu perheineen. Heitä ei ollut näkynyt ainakaan miljoonaan vuoteen. Mukana oli Possun pikkuinen pikkuserkkupoika, olkoon tässä nyt vaikka Putte. Aikuiset meni sisälle juoruilemaan ja Possu ja Possun kaveri naapurista ottivat toimekseen viihdyttää muutamaa vuotta nuorempaa Puttea.  Possu ja naapurin kaveri olivat oppineet just uuden sanan. Semmosen vähän hihityttävän. Kehtaisko sitä kuiskata tähän? Ei ehkä. Mut joka tapauksessa Possu ja kaveri esittelivät pihaa Pikku-Putelle. Pihan laidalla oli pelto ja pellon keskellä iso kivi. Kivi oli jännittävä leikkipaikka. Ja kiven keskellä oli kolo. Possu ja naapurin tyttö hihittivät tässä kohtaa. Possu halusi hauskuttaa pientä pikkuserkkuakin ja osoitti koloa ja kertoi hyvän jutun :

- Putte kato, tossa on kiven p i l l u! HIHIHIHIHHII.

Puttekin nauroi. koko kolmikko nauroi, vaikka ei tainnut olla ees ihan varmoja, mitä se tarkoitti.

Myöhemmin aikuiset tulivat pihalle. Putte juoksi innoissaan heidän luokseen.

- Äiti tuu kattomaa!

Aikuiset kävelivät kivelle.

- Tuossa on kiven p i l l u!!

Yllättäen kukaan ei nauranutkaan. Serkkutädin suu loksahti auki. - Voi kauheeta, mistä se tuollaista on oppinut? Tytötkö ne on opettanu?!

Jotenkin kummasti näitä harvinaisia vierailuja ei sen jälkeen enää seurannut senkään vertaa... 

(Ja Possun puolustukseksi mainittakoon, että Possu itsekin oli silloin vielä alle kouluikäinen...)

Kuvituskuva. - Tämä ei ole se kivi. :)

Kiitos

 Kiitos Sohvalle kortista! Possu on vähän saamaton. Ei saa aikaseksi edes kiittää. 

Ja Sudelle kiitos terveisistä. Aina mukava kuulla, että Possuakin kaivataan.

Possulla on nyt ongelma. Pankkikorttiongelma. Eilen kassalla Possu näpytti tunnusluvun. Taatusti oikein. Laite mokoma kehtasi väittää, että se oli väärin näpytelty. Possu näpytti uudelleen. Laite näytti kieltä ja lällätti, että Nytpäs on Possun pin lukittu, lällällää!! Possu vilautti lähimaksun ja sai ostokset. Huom! Korttirosvot, näin helposti se käy! Viiteenkymppiin asti saa ihan mitä tahansa toisen kortilla ostettua. Tosi tyhmästi suunniteltu. Tässä tilanteessa se oli kuitenkin ihan hyvä. Possu sai ostoksensa ja häipyi.

Nyt on sit se ongelma, miten saada lukitus auki. Pankin sivulla on aanelosen verran ohjeita. Kassalukitus Possun ymmärryksen mukaan avautuu sillä, että menee ihan vaan automaatilla käyttämään korttia. Mutta mitäs jos sekin automaatti lällättää Possulle ja valehtelee, että koodi on väärin. Sitten piti soittaa jollenkin? Kenelle? Ei Possu tykkää soitella kenellekään! 

Noh. Possu lähtee nyt ettimään automaattia. 

Jännityskertomuksen jatko tulee seuraavassa numerossa!!!!💀👀

Päivittelyä

 Päivittelyä kaivattiin, niin nyt Possu päivittelee :

- VOI HYVÄN TÄHDEN! 

Voihan siansaparo ja veripalttu ja pötsihöttökakkara!!

Siis ette uskokaan, eikö oo merkillistä, että vieläkin on lunta? ! Possu on päässy ihan lähipellolta hiihtämää! Mutta nyt tulee semmone juttu, mitä ei saa kertoo kellekään. HYSSS!!

Tää pitäs kirjottaa ihan pienemmillä kirjaimilla, mutta kun Possu ei löyä täältä semmosta klikattavaa, mistä sais tekstin pienemmäks, niin luotetaan siihen, ettei kukaan ulkopuolinen lue tätä. Niin te muistatte kun Possu kävi näyttämässä monoa suutarille? Suutari liimas ne kantapuolesta kunnolla. Se makso PALJON, mutta liima on pitäny! mut arvatkaa mitä!! Nyt toisen monon liimaukset alkaa pettää sieltä varvaspuolesta! Tää on niin noloa, ettei kehtaa mainitakaan Possun tutuille. Ne nimittäin epäili, että suutari on kallis, eikä saa niitä monoja kummiskaan kuntoon! Possu ei ikäpäivänä myönnä niille, että ne epäilykset osottautuki tosiksi!! Possu hihtelee nyt noilla nää viimeset talvipäivät ja ens talvena, jos semmone vielä nähään, Possu ihan vaivaihkaa muina sikoina ostaa ihan uuden tuliterän suksipaketin monoineen päivineen! Siihe mennessä tutut on unohtanu jo koko täntalven monotusSHOWN!!

Arvatkaa mitä muuta! Possu kävi lääkärissä. Se lääkäri ei meinannu huomata Possua ollenkaan, kun Possu oli laihtunu niin kauheesti. se lääkäri sano, että Possu on laihtunu liikaa ja nyt ei sovi enää yhtään painon vähentyä tai muuten Possu lähtee leijumaan.

NO EI VAISS!!! APPRILLIA!!!! Hahaha, meni täydestä!! Kaikki usko!!! HAHAHA, kun sainki vedettyä teitä höplästä!!! 

Ei tietenkää se lääkäri semmosta sanonu. Se käski Possun laihduttaa. Ja Possu antaa pitkät piupaut lääkärin höpinöille. Lääkärin oven suljettuaan Possu näytti salaa kieltä ja pitkää nenää sinnepäin. :P

Ja katin kontit!